Sosiaalisen median syöverit

#3c Sosiaalisen median hyödyntäminen tulevaisuudessa

2019-08-01T19:00:00+03:00

Se pakollinen paha.

Lause kiteyttää ajatukseni sosiaalisesta mediasta. Some on vallannut paikkansa ihmisten arjessa ja monet keskustelut avataan kysymällä, oletko nähnyt julkaisun X? Eli vaikka en tunne suurta intohimoa seurata sosiaalista mediaa, tuntuu siltä, että sen seuraamatta jättäminen tavallaan eristää minut ulkopuoliseksi. Tiedätkö, mitä tarkoitan?

Erityisen harmillista mielestäni on se, että mielikuvan toisesta, tuntemattomastakin ihmisestä, voi muodostaa sosiaalisen median avulla ihmistä koskaan tapaamatta. Kun digitaalinen identiteetti on helposti kaikkien saatavilla, pyrin miettimään sekä yksityishenkilönä että virkamiehenä omien julkaisujeni sisältöä ennen niiden julkaisemista. Toivoisin, että minut opittaisiin tuntemaan ihmisenä eikä vain paljon tykkäyksiä keränneenä virtuaalimaailman tyyppinä.

Vaikka yksityishenkilönä suhtaudun sosiaaliseen mediaan jopa negatiivisesti, on sosiaalinen media ammatillisessa mielessä loistava väline mm. näkyvyyden, markkinoinnin ja tiedottamisenkin kannalta. Mutta ammatillisesti hyödyttävä sosiaalisen median tili ei synny tyhjästä vaan tarvitaan tarkkaa suunnittelua, segmentointia, tietoa ja hitunen visuaalista osaamistakin.

Aiheeseen keskittyneen opintojakson jälkeen olen entistä vakuuttuneempi siitä, että erityisesti tietoturvaan tulee perehtyä huolellisesti ja monipuolisesti jo ennen varsinaisten somen viestintäsuunnitelmien laatimista. Vaikka opintojaksolla tietoni ovat karttuneet myös tietoturvan osalta, en alkuinnostukseni hälvettyä haluaisi ottaa vastuulleni työpaikkani some -tilejä vaan astua pari askelta taakse ja syventyä aiheeseen vielä lisää.
Vaikuttaa siltä, että säilytän paikkani sosiaalisessa mediassa seuraajana eikä niinkään edelläkävijänä.

#2c

2019-06-19T22:19:00+03:00

Tehtävässä pyydettiin tutustumaan verkosta löytyvään jonkin työyhteisön sosiaalisen median käyttöön liittyviin pelisääntöihin. Tutustuin erään terveydenhuoltoalan työyhteisön pelisääntöihin.

Pelisäännöt korostavat erityisesti tietoturvaa sekä sosiaalisen median teknisen käytön osalta että julkaisujen sisällön kannalta. Lyhyet ja ytimekkäät pelisäännöt ovat mielestäni toimivampi tapa muistuttaa henkilökuntaa vastuullisesta käyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa kuin paksu ja yksityiskohtainen manuaali, jota kukaan tuskin lukee loppuun saakka. Pelisäännöissä esiin nostetut asiat ovat mielestäni jopa itsestäänselvyyksiä. Mutta koska työnantajalla velvollisuus on perehdyttää työntekijänsä, myös sosiaalisen median käyttö rajoituksineen on ohjeistettava ja perehdytettävä työyhteisössä.

Lukemassani ohjeessa kerrotaan, että kyseisessä työyhteisössä sosiaalisen median käyttö työajalla on sallittua vain työtehtävien hoitamiseen. Mielestäni on erittäin tärkeää, että tämä asia on ilmaistu kirjallisessa ohjeessa. Työnantaja voi tarvittaessa vedota kirjalliseen ohjeeseen, jos säännön noudattamisessa ilmenee ongelmia. Lisäksi ohje kieltää työpaikan sähköpostitilin (jossa näkyy organisaation nimi) käyttön vapaa-ajan tarkoituksissa, joka viestii siitä, että työnantaja on tarkka omasta digitaalisesta identiteetistään. Työyhteisön julkisuuskuvan hallitsemiseksi ohjeessa muistutetaan, että mikäli yksityishenkilönä työpaikan ulkopuolella mainitsee sosiaalisessa mediassa, toimii samalla epävirallisesti työnantajan edustajana. Työntekijöitä pyydetään tarkasti miettimään, mitä ja miten he viestivät työyhteisöstään myös vapaa-ajallaan.

#2b

2019-06-19T21:40:00+03:00

Tehtävässä tuli tarkastella omaa digitaalista identieettiä. Digitaalinen identiteetti pitää sisällään tiedot, jotka ovat löydettävissä internetistä.

Tutkin omaa digitaalista identieettiäni hakemalla hakukoneilla tietoa verkosta omalla nimelläni. Hakuosumia tuli vähän, mikä ei ollut yllätys. Löytämäni tiedot ovat oikein ja sellaisia tietoja, jotka olen itse julkaissut tai antanut luvan niiden julkaisemiseen.
Sosiaalisessa mediassa mietin aina julkaisujani useammasta näkökulmasta. Haluan, että oma persoonani välittyy julkaisuista, mutta toisaalta haluan pysyä kohtalaisen neutraalina, sillä verkossa ei voi tietää, mihin asti oma julkaisu päätyy.

Sosiaalisessa mediassa julkaisujen avulla voi itselleen rakentaa mielensä mukaan julkisuuskuvan. Sosiaalisen median käytön lisäännyttyä on lisääntynyt myös somejulkkikset, jotka ovat menestykekkäästi brändänneet oman digitaalisen identiteettinsä äärimmilleen. Itse arvostan yksityisyyttäni enemmän kuin päästä somen estradeille tai mielipidevaikuttajaksi verkossa. Mutta toisaalta minun olisi aika päästää hieman irti ja oppia "myymään" asiantuntijuuttani verkossa, sillä nykypäivänä vaikuttamisen voima piilee pitkälti verkostoissa.

Sosiaalinen media tarjoaakin julkisuuden henkilöille oivallisen väylän markkinoida asiantuntemustaan, luoda verkostoja ja pysyä näkyvillä. Epäilen vahvasti, että mikäli poliitikkoa ei verkosta löydy, ei häntä erityisesti nuoremmille sukupolville ole olemassa! Joten digitaalinen identiteetti on mielestäni nykyään "pakollinen paha" kaikille.

Sosiaalisessa mediassa altistuu helposti tietojen vääristelylle ja siitäkin syystä merkittävien julkisuuden henkilöiden miettiä, mitä ja miten julkaisee yleisesti verkossa.
Mutta oli kyse julkisuuden henkilöstä tai ihan vaan minusta, tavallisesta tallaajasta, on meillä oikeus EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan oikeus pyytää laittomasti käsiteltyjä henkilötietoja poistettavaksi. Poistamisvelvollisuus koskee myös hakukoneita. Sananvapauden perusteella voidaan kuitenkin tietoja jättää poistamatta, jos katsotaan, että yleinen etu vaatii tietojen julkaisemista. Tästä esimerkkinä politiikkojen lausunnot.

#2a

2019-06-05T14:39:00+03:00

Tehtävässä pyydettiin tarkastelemaan oman alaan liittyviä keskusteluja, jotka käsittelevät tietosuojaa. Lisäksi tehtävässä pyydettiin joko osallistumaan kyseisiin keskusteluihin tai kommentoimaan aihetta.

Tarkasteluni näkökulma on tällä opintojaksolla sosiaaliala.
Etsittyäni sosiaalisesta mediasta keskusteluja aiheeseen liittyen, on todella haastellista löytää julkisia keskusteluja. Itseasiassa tämä on todella positiivinen havainto! (Tietysti on mahdollista, että en osannut etsiä oikeasta paikasta...)
Se, että en löydä sosiaalisesta mediasta alan ammattilaisten avoimia keskusteluja tietosuojaan liittyen, on viesti siitä,
että tietosuoja on huomioitu. Keskustelut tapahtuvat suljetuissa yhteisöissä, joille pääsy edellyttää ammatillisia perusteita; työyhteisöön tai -verkostoon kuulumista. Esimerkiksi Facebookissa kuulun sosionomien ryhmään, mutta keskustelut tapahtuvat vain ryhmän sisällä. Toki on aina muistettava, että tietosuoja sosiaalisen median suljetuissa ryhmissä ei ole absoluuttinen, joten keskusteluissa tulee edelleen muistaa omat lainsäädännölliset vastuut ja velvollisuutensa.

Avoimella keskustelulla sosiaalisessa mediassa voi olla merkittävä vaikutus yhteiskunnallisena vaikuttajana. Jos mietitään millaiseen pyöritykseen vanhustenhuolto on joutunut, voidaan taustalta löytää avoimia keskusteluja vanhustenhuollon tilasta nykypäivänä. Koska vanhustenhuollossa, kuten sosiaalihuollon palveluissa yleensä, omavalvontaa ja valvontaviranomaisten suorittamaa valvontaa on ollut jo ennen esiin noussutta vanhuspalveluiden kohua. Voin olla väärässä, mutta vaikuttaa siltä, että sosiaalisen median viestintä tavoittaa yleisön nykypäivänä perinteistä mediaa paremmin. Esimerkiksi tässä keskustelussa vaihdetaan ajatuksia tietosuojasta varhaiskasvatuksessa.

Avoimella viestinnällä on myös kääntöpuolensa, sillä sosiaalisessa mediassa käydyt julkiset keskustelut saattavat aiheuttaa sosiaalista vahinkoa sekä keskustelijalle itselleen että keskustelun kohteelle. Tässä keskustelussa ei varsinaisesti käsitellä tietosuojaa, mutta keskustelun sisältöä voi tarkastella tietosuojan näkökulmasta. Anonyymina pysyvä kirjoittaja kirjoittaa varsin kärkevästi toimipaikan toiminnasta oltuaan siellä työsuhteessa vain muutaman päivän ajan. Kommentointi ei pysy enää yleisellä tasolla, kun kommenteissa viitataan toimipisteen johtajaan, joka luonnollisesti on yksinkertaista selvittää. Sen sijaan, että arvostellaan johtajan toimintaa anonyymisti keskustelupalstalla, tulisi kyseisen kommentoijan ilmoittaa havaitsemastaan epäkohdasta valvontaviranomaiselle (AVI).

Henkilökohtaisen mielipiteen ilmaisemiseen on oikeus, mutta tulee tarkkaan miettiä, miten oikeuttaan käyttää. Julkaisujen lukija ei välttämättä erota, milloin on kyseessä julkaisijan henkilökohtainen mielipide ja milloin mielipide edustaa työnantajan näkemyksiä ja arvoja. Omaa some -käyttäytymistään tulee harkita myös oman etunsa kannalta, sillä harkitsemattomalla käytöksellä voi aiheuttaa myös itselleen vahinkoa, oma digitaalinen identiteetti on myös työnantajan löydettävissä. Sosiaalisen vahingon lisäksi huolimattomalla some -käyttäytymisellä voi joutua jopa identiteettivarkauden uhriksi. Omien henkilötietojen suojaaminen on ensiarvoisen tärkeää toimiessaan millä tahansa verkkoalustalla.

#1c

2019-06-03T09:37:00+03:00

Päädyin pohtimaan sosiaalisen median hyödyntämistä sosiaalialalla, koska opiskelen sosiaalialan tutkintoa.

Sosiaalisen median avulla voidaan tehdä toimipisteen/yrityksen toiminnasta näkyvämpää ja kuvailla konkreettisesti sen toimintaa, esimerkiksi julkaisemalla kuvia tai kertomuksia ajankohtaisista tapahtumista mm. luomalla julkaisun vanhuspalveluyksikön virkistystapahtumasta. Tosin sosiaalialalla tulee tarkkaan miettiä ja harkita julkaisujen sisältö, sillä työasioiden julkinen kommentointi tai käsittely ei ole soveliasta. Suomen lainsäädäntö asettaa tarkat säännöt ja rajat, miten asiakastietoja tulee käsitellä ja miten asiakkaan yksityisyyttä kunnioitetaan.

Hyvä käytäntö näyttäisi sosiaalista mediaa seurattuani olevan, että toimipisteellä on nimissään oma tili sosiaalisessa mediassa, jonka kautta viestintää hoidetaan. Työyhteisön jäsenet eivät kommentoi yksityishenkilöinä vaan viestintä hoidetaan toimipisteen ”virallisen” tilin avulla. Siten myös työntekijöiden on helpompaa erottaa työaika vapaa-ajastaan. Mietittävä on myös sitä, saako seuraajat julkaista Facebook -seinälle vai rajoitetaanko viestintä vain toimipisteen julkaisujen kommentointiin.

Tällä Facebook -sivulla toimipisteen asiakkaan julkaisut tukkivat Facebook -sivun ja julkaisujen perusteella toimipisteen toiminta näyttäisi keskittyvän ainoastaan ruokapalveluun, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Sosiaalisen median viestintäkäytäntöä onkin mietittävä tarkkaan, sillä myös sosiaalinen media vaikuttaa toimipisteestä muodostuvan mielikuvan ja julkisuuskuvan muodostamiseen. Esimerkiksi tässä järjestön toiminta näyttää postiiviselta ja varsin aktiiviselta! Pohdiittavaksi jää, onko kuvien julkaisemiseen kysytty lupaa kuvassa näkyviltä henkilöiltä.

Sosiaalinen media lisää asiakkaiden ja heidän omaistensa mahdollisuuksia antaa palautetta toimipisteen toiminnasta ja palveluista. Asiakkailla on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja olla mukana kehittämässä palveluita. Myös erilaisten kyselyiden toteuttaminen Facebookissa on mahdollista. Sosiaalisen median avulla asiakkaan yhteydenottokynnys voi madaltua. Sosiaalialan erityispiirteet huomioiden, ei varsinaista asiakastyötä voida hoitaa vain Facebookin avulla, mutta se kuitenkin tarjoaa tavan ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä.

#1b

2019-06-01T19:56:00+03:00

Tämä julkaisu on jatkoa tehtävälle #1a. Tavoite on tutkia kolmen yrityksen, organisaation tai järjestön sosiaalisen median käyttöä tehtävässä 1a valitsemissani LinkedIn ja Facebook -sovelluksissa.
Koska tehtävän tavoite on tukia ja opiskella sosiaalisen median hyödyntämistä, ei ole tarvetta tai tarkoituksenmukaista käyttää tässä kirjoituksessa arvioitavien yritysten, yhteisöjen tai organisaatioiden nimiä.

Järjestö
Etsin valtakunnallista järjestöä LinkedIn -sovellukseta, mutta ainoat hakuosumat olivat järjestön työntekijöiden henkilökohtaisia profiileja. Facebookista kyseinen järjestö löytyi. Facebook-sivuja tutkittuani, vaikuttaa siltä, että järjestössä on viestintä on keskitetty viestinnästä vastaavalle osastolle/henkilölle.
Julkaisut Facebookissa ovat edukatiivisia ja järjestön toiminnasta tiedottavia, mikä vastannee sivuston seuraajien tarpeita. Sivuston julkaisuissa on varsin vähän seuraajien kommentointeja, vaikka kommentointia ei ole estetty. Tutkimusteni perusteella Facebookin avulla järjestön tavoite on saada näkyvyyttä ja näkyvyyden avulla tavoittaa toimintansa kohderyhmää. Kyseisen järjestön kohderyhmä on vaikeasti tavoitettavaa, joten sosiaalinen media tarjoaa järjestölle mahdollisuuden "tulla paremmin löydetyksi". Vaikka järjestön Facebook-sivulle seuraajilla ei ole mahdollisuutta luoda omia julkaisuja, on seruaajalla mahdollisuus aktiiviseen viestintään kommentoida järjestön julkaisuja.

Organisaatio ja virasto
Valitsemani organisaatio ja virasto löytyvät sekä Facebookista että LinkedIn:sta. Molemmilla toimijoilla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli, joka vaikuttaa myös niiden viestintäkulttuuriin. Oletettavasti viestintästrategisena linjauksena on, että viestintää hoitavat myös sosiaalisessa mediassa siihen erikseen nimetyt henkilöt/osasto. Vertaillessani näitä kahta sosiaalisen median kanavaa ja toimijoita, vaikuttaa niillä Facebookissa kuitenkin olevan rennompi ote.

LinkedIn -sovelluksessa julkaisutahti näyttää oleva varsin verkkainen. Julkaisut on laadittu LinkedIn:n toiminta-ajatusta silmällä pitäen, sillä ne keskittyvät rekrytointiin ja kuvaamaan työtehtäviä, joita organisaatiosta tai virastosta löytyy. LinkedIn tarjoaa mahdollisuuden suuressa organisaatiossa työskenteleville verkostoitua niin keskenään kuin muiden alan toimijoiden kanssa.

Facebook julkaisuissaan toimijat julkaisevat tiedottavan materiaalin lisäksi myös viihdyttävämpää materiaalia. Ehkäpä tavoite on viihdyttävän materiaalin avulla muodostaa toimijoista inhimillisempi käsitys ja helpommin lähestyttävä vaikutelma? Facebookissa seuraajilta on estetty seinälle julkaiseminen, minkä avulla toimijoilla on mahdollisuus rajoittaa some -seinällään näkyviä julkaisuja. Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä joukkotiedotusväline, sillä seuraajilla on mahdollisuus osallistua viestintään kommentoimalla julkaisuja ylläpitäjän sitä rajoittamatta. Kommentointi näyttäisi olevan aika avointakin, joten seuraajat voivat halutessaan antaa suoraa palautetta toiminnasta ja saamistaan palveluista. Facebookissa organisaatio jakaa myös yhteistyötahojen julkaisuja, mikä kertoo verkottuneesta toimintamallista.
Seuraajat voivat halutessaan jakaa toimijoiden Facebook-julkaisuja, jolloin toimijoiden tiedotustarkoituksessa laatimat julkaisut tavoittavat myös sellaisia Facebook käyttäjiä, jotka eivät itse seuraa kyseisten toimijoiden Facebook sivuja.

#1a

2019-05-29T18:22:00+03:00

Tehtävässä pyydettiin tutustumaan kahteen sosiaalisen median sovellukseen.

Käytössäni on muutamia sovelluksia, joista tutuin ja eniten käyttämäni on Facebook. Vaikka käytänkin sosiaalista mediaa, rajoittuvat taitoni käyttää sosiaalisen median alustoja vain muutamiin sovelluksiin. Olen käyttäjänä siten jossakin noviisin ja peruskäyttäjän välimaastossa. Koska nykyisessä työssäni (valtion virastossa) työskentelen näyttöpäätteen ääressä, en vapaa-ajallani välitä "roikkua" näytöllä. Nykyinen työpaikkani löytyy usealta some-kanavalta, mutta viestintästrategian mukaan tilien sisällöstä vastaavat vain nimetyt henkilöt.

Facebookin avulla on mahdollista saada näkyvyyttä. Markkinointi sosiaalisessa mediassa lienee jo nykypäivänä ohittaneen perinteiset painotuotteet. Facebookissa on mahdollista tehdä yritystä ja sen toimintaa tunnetuksi. Lisäksi se on nopea tapa tavoittaa ihmisiä, asiakkaan on helppoa ottaa yhteyttä viestien avulla (esim. yrityksen asiakaspalvelua voi hoitaa myös Facebookin avulla).
Facebook mahdollistaa myös ammatillisen verkostoitumisen ja tiedon jakamisen. Vaatii kuitenkin tarkkaa harkintaa sekä ammatti- että yksityiskäytössä, mitä ja miten julkaisee Facebookissa, joka on liiketoimintaan perustuva yritys. Julkaisujen ja tiedon jakamisessa tulee huomioida myös niiden julkisuus ja tiedon nopea leviäminen; kun jotakin on kerran verkkoon julkaissut, on tiedon leviämistä enää mahdotonta hallita.
Facebookissa on mahdollisuus perustaa myös suljettuja ryhmiä, jotka mahdollistavat esimerkiksi työyhteisön ryhmäytymisen luomalla oman suljetun ryhmän. Edelleen tulee kuitenkin muistaa, että vaikka ryhmät ovatkin suljettuja, ne eivät ole täysin salattuja.

Minulta löytyi entuudestaan myös LinkedIn -profiili.
Mutta en kuitenkaan aiemmin ole viitsinyt nähdä vaivaa tutustuakseni sen mahdollisuuksiin. Aktivoin tunnukseni ja kävin tutkailemassa LinkedIn -maailmaa.
Sovellus tarjoaa mahdollisuuden ammatilliseen verkostoitumiseen ja tarjoaa mahdollisuuden myös työnhakuun. Yksityishenkilönä minulla on mahdollisuus luoda sovellukseen julkinen CV ja hankkia tilini avulla lisää näkyvyyttä.
Työkäytössä LinkedIn tarjoaa kanavan hankkia yritykselle näkyvyyttä rekrytoinnin lisäksi väylän markkinointiin, ammatilliseen verkostoitumiseen ja nopeaan tiedon jakamiseen.
LinkedIn -tutkimusmatkani on vasta alussa, joten sen hyödyntämistä on haastavaa arvioida. Sovellukseen tutustuminen vie aikaa, sillä minusta se näyttää varsin sekavalta. Nopeasti tarkastellen toiminta-ajatus näyttäisi noudattavan saman tyyppistä kaavaa kuin Facebook.

1 Start

2019-05-21T20:57:00+03:00

Osallistun sosiaalinen media työyhteisöjen työvälineenä -opintojaksolle ja ensimmäinen tehtävä oli perustaa blogi.
Tässä sitä nyt ollaan heti oppimassa uutta. En koskaan ole kirjoittanut blogia.

Seikkailen kyllä sosiaalisessa mediassa, mutta tuskin osaan ottaa somesta sen suomia hyötyjä irti.
Siksi päätinkin ottaa hommaa paremmin haltuun opiskelemalla asiaa.

Toivottavasti some-opeista on tulevaisuudessa hyötyä!

-Katja-