Tämä julkaisu on jatkoa tehtävälle #1a. Tavoite on tutkia kolmen yrityksen, organisaation tai järjestön sosiaalisen median käyttöä tehtävässä 1a valitsemissani LinkedIn ja Facebook  -sovelluksissa.
Koska tehtävän tavoite on tukia ja opiskella sosiaalisen median hyödyntämistä, ei ole tarvetta tai tarkoituksenmukaista käyttää tässä kirjoituksessa arvioitavien yritysten, yhteisöjen tai organisaatioiden nimiä.

Järjestö
Etsin valtakunnallista järjestöä LinkedIn -sovellukseta, mutta ainoat hakuosumat olivat järjestön työntekijöiden henkilökohtaisia profiileja. Facebookista kyseinen järjestö löytyi. Facebook-sivuja tutkittuani, vaikuttaa siltä, että järjestössä on viestintä on keskitetty viestinnästä vastaavalle osastolle/henkilölle. 
Julkaisut Facebookissa ovat edukatiivisia ja järjestön toiminnasta tiedottavia, mikä vastannee sivuston seuraajien tarpeita. Sivuston julkaisuissa on varsin vähän seuraajien kommentointeja, vaikka kommentointia ei ole estetty. Tutkimusteni perusteella Facebookin avulla järjestön tavoite on saada näkyvyyttä ja näkyvyyden avulla tavoittaa toimintansa kohderyhmää. Kyseisen järjestön kohderyhmä on vaikeasti tavoitettavaa, joten sosiaalinen media tarjoaa järjestölle mahdollisuuden "tulla paremmin löydetyksi". Vaikka järjestön Facebook-sivulle seuraajilla ei ole mahdollisuutta luoda omia julkaisuja, on seruaajalla mahdollisuus aktiiviseen viestintään kommentoida järjestön julkaisuja.

Organisaatio ja virasto
Valitsemani organisaatio ja virasto löytyvät sekä Facebookista että LinkedIn:sta. Molemmilla toimijoilla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli, joka vaikuttaa myös niiden viestintäkulttuuriin. Oletettavasti viestintästrategisena linjauksena on, että viestintää hoitavat myös sosiaalisessa mediassa siihen erikseen nimetyt henkilöt/osasto. Vertaillessani näitä kahta sosiaalisen median kanavaa ja toimijoita, vaikuttaa niillä Facebookissa kuitenkin olevan rennompi ote.

LinkedIn -sovelluksessa julkaisutahti näyttää oleva varsin verkkainen.  Julkaisut on laadittu LinkedIn:n toiminta-ajatusta silmällä pitäen, sillä ne keskittyvät rekrytointiin ja kuvaamaan työtehtäviä, joita organisaatiosta tai virastosta löytyy. LinkedIn tarjoaa mahdollisuuden suuressa organisaatiossa työskenteleville verkostoitua niin keskenään kuin muiden alan toimijoiden kanssa. 

Facebook julkaisuissaan toimijat julkaisevat tiedottavan materiaalin lisäksi myös viihdyttävämpää materiaalia. Ehkäpä tavoite on viihdyttävän materiaalin avulla muodostaa toimijoista inhimillisempi käsitys ja helpommin lähestyttävä vaikutelma? Facebookissa seuraajilta on estetty seinälle julkaiseminen, minkä avulla toimijoilla on mahdollisuus rajoittaa some -seinällään näkyviä julkaisuja. Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä joukkotiedotusväline, sillä seuraajilla on mahdollisuus osallistua viestintään kommentoimalla  julkaisuja ylläpitäjän sitä rajoittamatta. Kommentointi näyttäisi olevan aika avointakin, joten seuraajat voivat halutessaan antaa suoraa palautetta  toiminnasta ja saamistaan palveluista. Facebookissa organisaatio jakaa myös yhteistyötahojen julkaisuja, mikä kertoo verkottuneesta toimintamallista.
Seuraajat voivat halutessaan jakaa toimijoiden Facebook-julkaisuja, jolloin toimijoiden tiedotustarkoituksessa laatimat julkaisut tavoittavat myös sellaisia Facebook käyttäjiä, jotka eivät itse seuraa kyseisten toimijoiden Facebook sivuja.